Luolassa, hämärässä, / syvälle onkaloihini eksyneenä, / toisista tietämättä, / viskasin kaikuvan kiven, / ja ääni laajeni niinkuin vedessä renkaat, / pitkien käytävien kaiut / puhuivat, vastasivat. / Palasin syvyydestä kaikujen polkuja myöten / valoon, / tavoitin tien. Aale Tynni
posted by Hilla at 9:20 ip. 3 comments
posted by Hilla at 6:29 ip. 2 comments